Mark Heard - Second Hand

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1991



Aivan liian nopeasti

Mark Heardin "Second Hand" oli CCM-lehden listan mukaan kaikkien aikojen 4. paras kristillinen albumi. Mark Heard on muutenkin tosi arvostettu. Hänellä oli listalla tämän lisäksi kaksi omaa albumia ja yksi hänelle omistettu tribuuttialbumi.

Albumin tyyli osoittautuu ensikuulemalta rauhalliseksi ja leppoisaksi kitararokiksi, joka muistuttaa joissakin kohti jopa kantria. Ne, jotka tykkäävät "Victims of the Age" -albumista paljon, tämä saattaa tulla järkytyksenä. Mark Heardin sanoitukset ovat kuitenkin kasvaneet paljon. Hänellä tuntuu olevan hieman varovaisempi asenne.

"Nod Over Coffee" avaa albumin rautaisasti, albumin jonka tyyli jatkuu samanlaisena aina loppuun asti. Mark Heard ei pelkää laulaa kipeistä asioista, joka osoittautuu viimesitään kappaleessa "What Kind of Friend". Toisaalta kappaleet kuten "Love Is not the Only Thing" ja "She Don't Have a Clue" tuovat positiivisuutta. Silti, albumi on minun makuuni vähän liian rauhallinen ja jopa synkkä. Tämä kuitenkin muistuttaa siitä tosiasiasta, että emme saa jättää kipeitä asioita käsittelemättä.

The Beatles -cover "I'm Looking Through You" on onnistunut versio - kunnioittaa alkuperäisversiota, joka löytyy "Rubber Soul" -levyltä. Silti alkuperäinen on niin paljon parempi, ettei Mark Heard ole varmaan edes yrittänyt tehdä samantasoista.

Kokonaisuutena albumi on ihan OK, vaikka lähes 60 minuuttia rauhallista rockia on ehkä liian paljon minun makuuni. Sanoitukset ovat silti oikein syvällisiä ja käsittelevät elämän eri osaalueita. Albumi ei ole evankelioiva vaan on enemmänkin kristityille suunnattua elämänviisautta.

1. Nod Over Coffee
2. Lonely Moon
3. Worry Too Much
4. Look Over Your Shoulder
5. She Don't Have a Clue
6. Talking in Circles
7. Love Is Not the Only Thing
8. I Just Wanna Get Warm
9. Another Good Lie
10. All Too Soon
11. It's Not Your Fault
12. I'm Looking Through You
13. What Kind of Friend
14. The Ways of Men

* * * ½

Jars of Clay - Jars of Clay

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1995



Nosta minut ylös!

Jars of Clay on monille tuttu yhtye. Se on tehnyt jo monia albumia, mutta yhtä suosittua kuin tämä, heidän debyyttinsä, ei tuotannosta löydy. Levyllä on pääasiassa rauhallisia ja tunnelmallisia pop-rock -kappaleita, mutta tokin vähän rajuuttakin löytyy, mm. juuri kuuluisista biiseistä "Liquid" ja "Flood". Kitarat ovat pääosassa - hallitsee juuri eniten kappaleissa.

"Liquid" ja "Sinking" ovat selkeät suosikkini tältä albumilta. Lähinnä Kristukseen turvautuvien lyriikoiden, mutta myös melodioidensa ansioista. "Love Song for a Savior" on niitä kappaleita, joissa piilee kristittyjen yleinen sairaus. Huomioikaa, että Jeesus on Messias eikä treffikumppani. Mielestäni tälläinen "I Want to Fall in Love with You" -pöty ei kuuluu edes kristilliseen musiikkiin. Säälittävää! "Like a Child" käsittelee uskon voimaa. Luja lapsimainen usko voi todella saada ihmeitä aikaan! "Art in Me" kertoo Luojan luomasta kauneudesta.

"He" on sanoitukseltaan jopa vähän karua kuunneltavaa..."Daddy, don't you love me...then why do you hit me?..." kertoo paljon oleellista kappaleen sanoituksista. "Boy on a String" on myös ihan mukiinmenevä kappale, jopa ihan reipas tosin surumielinen sanomaltaan myös. "Flood" on varmasti suurin hitti, joka Jars of Claylla on ollut vuosien saatossa. "Worlds Apart" ansaitsee kunniamaininnan tunnepitoisuuden plus rauhallisuuden vuoksi. Mancy Alan Kane vastaa naislauluäänestä kertosäkeen aikana. "Blind" on surullinen kappale ja mielestäni tosi lattea. Toivoisin, että se olisi vaikka jätetty pois - niin masentava se on kaikin tavoin.

Kokonaisuutena tämä pop-rock -yhtye suorittaa debyyttinsä varsin kohtalaisesti. Silti se on mielestäni yliarvostettu, koska siinä ei ole mitään niin omaperäistä, taitavasti pojat silti soittavat ja laulavat levyllä. Sanoitukset ovat paikoittain ihan hyviä, mutta hyvin surumielesiä - tosin osin monen ihmisen kohdalla täysin totta. Huumoria ei ole juuri kylvetty tähän levylle, vain tunteiden kirjoa.

1. Liquid
2. Sinking
3. Love Song for a Savior
4. Like a Child
5. Art in Me
6. He
7. Boy on a String
8. Flood
9. Worlds Apart
10. Blind

* * * *

Amy Grant - Straight Ahead

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1984



Se ei ole laulu ennen kuin se koskettaa sydäntäsi.

Amy Grantin yksi unholaan jääneistä albumeista on varmasti tämä albumi "Straight Ahead". Hän oli juuri saavuttanut suosiota kristillisissä piireissä kahdella edellisellä albumilla "Age to Age" ja "A Christmas Album". Näiden klassikoiksi nimettyjen albumien jälkeen oli varmasti kovat paineet tehdä albumia.

Aloituskappale "Where Do You Hide Your Heart" on varsin mukava kappale, vaikkei mielestäni sovi aloituskappaleeksi sen rauhallisen alun takia. Kertosäe on silti mukavan pirteä. "Jehovah" olisi ollut varmasti ollut parempi aloittaja, se on myös milestäni ehdottomasti paras kappale albumilla. Amy Grantin kristillinen kanta ei jää epäselväksi ja lisäksi kappale on edellistä rempseämpi.

"Angels" on melko yksinkertainen mutta toimiva kappale. Kappaleessa on "hämäyslopetus" eli pieni tauko. Kappale ei silti aukea täyteen kukoistukseensa ensimmäisellä kerralla, joten kappale on syytä kuunnella muutaman kerran ennen kuin siihen pääse. Kuoro taustalla jakaa varmasti mielipiteitä, mutta se ei estänyt sitä aikoinaan saamasta palkintoja. "Straight Ahead" on erittäin leppoisa ja rauhallinen kappale. "Thy Word" on rauhallinen mutta mahtipontinen biisi, ja se oli yhdessä vaiheessa yksi suosikkejani Amyn tuotannosta. Hän taitaa vieläkin esittää sitä keikoilla toisinaan.

"It's Not a Song" on kappale laulujen tunteen tuomasta tärkeydestä. "Open Arms" on rauhallinen kappale, erittäin liikuttava. "Doubly Good to You" tuo ajoittain esiin Amyn lauluäänen parhaimmat puolet. "Tomorrow" on ehkä kappaleen heikoin biisi, mutta sekin on vain keskinkertainen ei missään tapauksessa huono. "The Now And The Not Yet" on juuri sopivankaltainen lopetusbiisiksi.

Kokonaisuutena albumi on "Age to Age" -levyn kaltainen, mutta ei ihan niin kova kuitenkaan. Liikuttavuus on kympin luokkaa, samoiten positiivinen asenne, joka välittyy biiseistä. Sanoitukset on todella hyvin tehty. Mm. Michael W. Smith on ollut kirjoittamassa monia tämän albumin biisejä.

1. Where Do You Hide Your Heart
2. Jehovah
3. Angels
4. Straight Ahead
5. Thy Word
6. It's Not a Song
7. Open Arms
8. Doubly Good to You
9. Tomorrow
10. The Now And the Not Yet

* * * *

Rich Mullins - Winds of Heaven, Stuff of Earth

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1988



Valmiina myrskyyn?

Rich Mullins oli monelle varmasti tuntematon ennen tätä albumia. Kaksi ensimmäistä albumia menivät hakiessa oikeaa tyyliä, jonka hän löysi juuri tällä julkaisulla. Rich oli saanut tehtyä Amy Grantille hitin "Sing Your Praise to the Lord", joten odotukset olivat kovat. Tämä albumi lunasti ne!

Rich Mullinsin tyyliä voisi kuvailla pop-rockin tapaiseksi ylistykseksi, mutta jotenkin hänen musiikkinsa on niin paljon enemmän. Hitit "Awesome God" ja "If I Stand" ovat fantastista kuunneltavaa, mutta pelkästään niiden takia ei kannata ostaa koko albumia. Albumi kannattaa ostaa koko albumin takia tietysti!

Aloituskappale "The Other Side of the World" sekä sitä seuraava "With the Wonder" ovat hienoja kappaleita, vaikka niistä ei mitään hittejä tullutkaan. Alun lapsikuoro on hieno veto. "Home" on kappale josta tuli melko suuri "hitti" - tosin se jäi monen Richin kappaleen varjoon, valitettavasti.

"Such a Thing As Glory" on iloinen kappale, ja tulen siitä hyvälle tuulelle. Samoiten "...And I Love You" tarjoaa positiivista sanomaa. "Ready for the Storm" on yksi niistä kappaleista joka pääsi aikanaan Richin kokoelmalle, tosin kakkososalle. "One True Love" ja "How Can I Keep Myself from Singing" ovat molemmat myös hyviä kappaleita, vaikka eivät aivan kärkipäästä.

Kokonaisuutena Rich Mullins tarjosi toiveikkaita, positiivisia, herkkiä ja hyviä sanoituksia, samoin syvällisiä ja erinomaisia sävellyksiä. Tämä albumi on lähes täyttä kultaa!

1. The Other Side of the World
2. With the Wonder
3. Awesome God
4. If I Stand
5. Home
6. Such a Thing As Glory
7. ...And I Love You
8. Ready for the Storm
9. One True Love
10. How Can I Keep Myself from Singing

* * * * ½

Point of Grace - Point of Grace

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1993



Usko, toivo ja rakkaus

Point of Gracen debyytti oli varmasti tärkeä tälle tyttöbändille itselleen, mutta onko levy todella niin hyvä kuin fanit väittävät? POG oli olemassa jo vuosia ennen Spice Girlsin debyytin "Spice" julkaisua, joten heitä tuskin voidaan syyttää idean varastamisesta.

Tyttöjen lauluäänet sointuvat hyvin yhteen plus levy on tuotettu todella hyvin. Ainoa kysymys onkin kappaleiden taso. Sanoituksellisesti albumi jatkaa melko perinteistä linjaa, jota jo muut CCM-artistit ovat tehneet vuosien varrella. Mahtuu joukkoon muutama helmikin, kuten "No More Pain" ja "Faith, Hope & Love". Sävellyksiltään taso on vaihtelevaa. "No More Pain", "I'll Be Believing", "One More Broken Heart" ja "Living the Legacy" vaikuttavat kestävän eniten kuunteluja. Mainittakoon myös, että "Jesus Will Still Be There" on oikea klassikko, kun siihen pääsee mukaan, yksi yhtyeen parhaita kappaleita kyseiseltä yhtyeeltä!

Albumin pirteimmät biisit taitavat olla "Got to Be Time" ja "I'll Be Believing". Muilta osin on tarjolla lohduttavaa ja rohkaisevaa sekä kannustavaa menoa uskoville. Tietty osiltaan CCM:n tarkoitus on myös olla evankelioinnin apuna sekä pitää ihmisiä uskossa. Point of Grace onnistuu ainakin omassa osassaan sinänsä hienosti.

Kokonaisuutena POG:n ensimmäinen albumi on vähän harhaileva eikä yhtye ole vielä löytänyt tyyliään. Silti muutamia kivoja kappaleita mahtuu eikä levy missään tapauksessa mikään katastrofi ole. Kuitenkin jotkut kappaleet ("Love Enough", "This Day" ja "I Have No Doubt") ovat liian lässähtäviä. Olisin toivonut enemmän pirteyttä biiseihin.

1. I'll Be Believing
2. One More Broken Heart
3. Love Enough
4. Living the Legacy
5. Jesus Will Still Be There
6. I Have No Doubt
7. Faith, Hope & Love
8. Got to Be Time
9. No More Pain
10. Refuge of Love
11. This Day

* * * ½

Petra - Petra

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1974



Herää!

Petran 70-luvun tuotanto on monelle vannoutuneelle fanillekin melko tuntematonta. Kaikki eivät edes tiedä, että ennen Greg X Volzin aikaista Petraa oli Greg Houghin Petra. Tämä on siis Petran debyyttilevy - aivan ensimmäinen pitkäsoitto heiltä. Kenties juuri siksi äänenlaatu ei ole paras mahdollinen ja jotkut ovat sanoneet tätä jopa yhdeksi Petran heikoimmista levyistä. Täytyy kyllä sanoa, että "Revival", "God Fixation", "Double Take" ja "Petra Praise 2 - We Need Jesus" ovat heikohkoja mainstream levyjä, jotka eivät takuulla inspiroi ketään, ainakaan positiivisessa mielessä.

Levy on silti ollut Petralle varmasti tärkeä. Onhan tässä mm. "Lucas McGraw" ja "Walkin' in the Light". Olin yllättynyt kuinka rock Petra oli 70-luvulla jo. Levyä voisi verrata Resurrection Bandin ensimmäisiin albumeihin. Sanoitukset ovat täyttä asiaa ja todella suoraviivaisia. Ne eivät todellakaan jätä kysymysmerkkiä sille, että onko tämä kristillinen albumi. Aluksihan Petra sai vastustusta jopa omassa seurakunnassa, sillä rockin ajateltiin olevan Paholaisesta.

Jos kaikki rock olisi Saatanasta, niin miten ihmeessä voisimme selittää biisit kuten "Wake Up" ja "Get Back to the Bible"? Eikö itse Jeesus sanonut, että ei mikään voi taistella itseään vastaan ilman että se tuhoutuisi? Sanomahan on tärkeintä. Perustelut rockin satanistisuudelle ovat olleet kaikki yhtä hataria eivätkä kestäisi totuutta. Kaikki musiikki on lopulta Jumalasta, sanoma ei välttämättä. Saatana voi vain vääristää asioita.

Albumilla on yllättävän hyvä. Siinä on kaksi rauhallisempaa kappaletta "Parting Thought" ja "Mountains And Valleys", jotka ovat molemmat ihan kuunneltavia. Parhaat osuudet ovat kuitenkin rokkaavissa kappaleissa kuten "Walkin' in the Light" ja "Get Back to the Bible". Myös kantrimainen "Lucas McGraw" sekä blues-rock -tyylinen "Backslidin' Blues" ovat fantastisia. "Gonna Fly Away" ja "Storm Comin'" sisältävät ehkä parhaimmat kitarasoolot Houghin aikaisesta Petralta. "I'm Not Ashamed" on yllättävän rehellisen tuntuinen biisi. Aluksi inhosin sitä, sillä se ei tuntunut olevan kovin hyvä lopetus vaan tuntui lattealta. Nyt tajuan sanoman, ja olen tajunut ettei minun todellakaan tarvi hävetä olevani kristitty, koska minulla on Jumala puolellani.

Kokonaisuutena albumi yllättää minut todella hyvin. Tämä olisi voinut avautua vielä useammalle, jos se olisi ollut paremmin tuotettu ja solistina olisi ollut joku muu. Silti, Hough omaa erikoisen äänen.

1. Wake Up
2. Get Back to the Bible
3. Gonna Fly Away
4. Storm Comin'
5. Parting Thought
6. Walkin' in the Light
7. Mountains And Valleys
8. Lucas McGraw
9. Backslidin' Blues
10. I'm Not Ashamed

* * *

Sandi Patti - Morning Like This

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1986



Siunattu on Hän, joka tulee Herran nimessä!

Sandi Patti on niitä naislaulajia, jotka ovat uskovien piireissä melko tunnettuja, jopa Suomessa. Vaikka hänellä on paljon albumeja, ainoastaan tämä oli päässyt TOP100:aan CCM Magazinen listalla. Yleiskatsaus antaa jo selkeän kuvan tästä albumista. Jo biisien nimen perusteella kyseessä on ylistysalbumi. Mahtipontinen ylistysalbumi! Musiikkityyliltään tämä muistuttaa paljon Amy Grantin albumia "Age to Age", joka julkaistiin neljä vuotta ennen tätä albumia.

Albumi on tosiaan mahtipontinen! En muista tavanneeni näin mahtipontista albumia koskaan. Toisaalta se on vahvuus, toisaalta heikkous. Joitakin voisi jopa äklöttää tämän tyyppinen musiikki, mutta minua ei. Alkupään biisit muistuttavat paljon ABBAn joitain kappaleita. Mukana on reippaita biisejä sekä vähän rauhallisempia. Sandi Pattilla on silti todella mahtava, kaunis ääni. Kaunis ja vahva ääni! Sanoitukset ovat monien biisien kohdalla todella upeita ja Jumalaa ylistäviä. Ne rohkaisevat minua yhä uudestaan luottamaan Jumalan armoon.

Levyllä on erittäin upeita biisejä, joista suurimmiksi suosikeikseni ovat nousseet "Hosanna", "Let There Be Praise", "Love in Any Language", "In the Name of the Lord" ja kirkkaimpana erittäin kaunis "Shepherd of My Heart". Oikeataan loputkin biisit ovat upeita, mutta "Face to Faith" ei sovi kokonaisuuteen. Se on aivan liian vanhanaikainen kappale tyyliltään.

Kokonaisuutena Sandi Patti on tehnyt kauniin ylistysalbumin. Levyn biisit ovat pääosin loistavia ja kuuntelusta tulee hyvälle mielelle.

1. Let There Be Praise
2. Hosanna
3. Unshakeable Kingdom
4. Shepherd of My Heart
5. Love in Any Language
6. King of Glory
7. Face to Faith
8. Was It a Morning Like This
9. In the Name of the Lord
10. There Is a Savior

* * * * ½

Resurrection Band - Mommy Don't Love Daddy Anymore

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1981



Ei mitään hissimusiikkia!

Resurrection Band oli luultavasti maailman ensimmäinen kristillinen heavy rock -yhtye, joka upposi ainakin kristittyihin. Heidän ensimmäinen kunnon albuminsa "Awaiting Your Reply" on saanut arvostusta aina CCM -lehden listausta myöten. Tämä on järjestykseltään heidän neljäs pitkäsoittonsa.

Yleiskatsaukseltaan albumi on hyvin reipas ja asioihin kantaaottava. Albumi ei ole kuin 36-minuuttinen, mutta asiaa on saatu yllättävän paljon eri aihepiireistä. Yksi selkeistä aiheista on avioerot ja niiden vaikuttaminen erityisesti lapsiin. Toinen on ihmisen riittämättömyys saada aikaan mitään kunnollista ilman Pyhän Hengen apua. Kolmas aihe on maailman kokema ja samalla tarjoama kirous - tyhjyys. Ilman Jumala-suhdetta vaellamme vailla päämäärää.

Albumi jää helposti ensimmäisten albumien varjoon. Tässä ei ole aivan samaa henkeä kuin "Awaiting Your Reply" -albumilla eikä riffien taso ole samaa luokkaa kuin "Rainbow's End" -pitkäsoitolla. Tässä on kuitenkin aitoa sanomaa maailman pahuudesta. Meidän täytyy herätä hyvät ihmiset!

Biiseistä parhaiten kolahtaa nimikkoraita. Kun kerosäkeessä lauletaan "Everyone is leaving me.", voi vain kuvitella miltä pikkulapsesta tuntuu kun vanhemmat haluavat ottaa eron toisistaan ja jos ei sisaruksistakaan ole apua - tai mikä pahinta - sisaruksia ei ole ollenkaan. "Stark/Spare" on levyn reippaampia ja rokkaavimpia kappaleita. Oikestaan koko levyllä löytyy vain yksi vähän rauhallisempi biisi ja se on "The Crossing". Zeppelin-saundeja yhtyeellä on, mutta rauhallisia biisejä ei heiltä löydy juurikaan. Ei sellaisia kuin "Stairway to Heaven". Mutta ei tarvitsekaan, varsinkin jos heillä on oikeasti jotain sanottavaa. "Elevator Muzik" kertoo maailman tarjoamasta "hömpänpömpästä" eli nk. hissimusiikista. Samat kappaleet toistuvat kuukaudesta toiseen kunnes tulevat uudet, jotka myöskin kertovat "ei mistään".

Kokonaisuutena levy on raju pakkaus. Vaikka siitä ei aluksi tykkäisikään, kannattaa korva ja katse laittaa albumin lyriikoihin ja siihen mitä ne ajavat takaa. Resurrection Band oli Jumalaa pelkäävä yhtye, joka oli aidosti huolissaan maailman ihmisistä - heidän tilastaan tässä ajassa sekä valmistautumisestaan kohtaamaan itse Jumala. Tarvitsemme Jeesusta ja Pyhää Henkeä, jotta voimme kohdata Isän! Oletko valmis?

1. Stark/Spare
2. Elevator Muzik
3. Alienated
4. Can't Get You Outta My Mind
5. The Chair
6. Can't Do It on My Own
7. First Degree Apathy
8. Mommy Don't Love Daddy Anymore
9. The Crossing
10. Little Children
11. Lovin' You

* * * ½