Stryper - Fallen

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 2015

Kristillisen metallin pioneeri jatkaa voittokulkuaan!

Kun katsoo albumin päällykantta, tulee mieleen viime albumi "No More Hell to Pay", mutta tällä kertaa juttu onkin päinvastoin. Jumalan sormi osoittaa liekkeihin päin. Stryperin päällykannet ovat olleet viime aikoina melko 'shokeeraavia', mutta se ei ole minua ainakaan toistaiseksi millään tavalla pelottanut. Täytyy muistaa mm. Tourniquetin sekä Vengeance Risingin ensimmäisten päällykansien kuvat unohtamatta Mortificationia ja Believeria.

Mitä musiikkiin tulee, alkaa levy lupaavasti. YouTubessakin näyttökertoja kerännyt "Yahweh" on ensimmäinen biisi, yli kuuden minuutin iskevä metallipläjäys. "Fallen" ja "Pride" ovat erittäin hyvää jatkoa, mutta levyn heikoin kappale "Big Screen Lies" ei iske juurikaan. "Heaven" ja "Love You Like I Do" ovat hyväntuulisia metallikappaleita.

Levyn toinen puolisko alkaa yllättäen ainoalla balladilla "All Over Again". Se on hieno ja kaunis biisi, mutta Stryper on tehnyt parempiakin, muistinvirkistykseksi sanottakoon "Alive", "Together As One", "My Love I'll Always Show" ja heidän ehkä suurin hittinsä "Honestly". Sitten on jo Stryperille vähän viime levyillä tavaksi tulleen coverin vuoro: "After Forever" on tehty hienosti kunnioittaen Black Sabbathin alkuperäistä versiota "Master of Reality" -albumilla. "Till I Get What I Need" -kappale on alle kolmen minuutin melko nopea rutistus. "Let There Be Light" on hieno, vähän majesteettinenkin kappale. Loppu on muutenkin tosi hyvä, sillä "The Calling" ja "King of Kings" täydentävät mahtavasti levyä.

Kokonaiskatsauksena levyllä on paljon hyviä kappaleita, mutta parhaat niistä ovat joko levyn alku- tai loppupuolella. Balladeja on vain yksi, ja levyä voi hyvällä syyllä sanoa Stryperin rankimmaksi albumiksi, tähän saakka tehdyistä. Kappaleita on monentempoisia ja monenlaisia. Sanoma menee edellä, vaikka joitakin sanoituksia on hieman hankala ymmärtää, "Big Screen Lies" lähinnä. "After Forever" erottuu joukosta, mutta ei ole huono versio. Toinen kristillinen metalliyhtye Deliverance on joskus tehnyt oman versionsa siitä jo 90-luvulla, mutta tämä Stryperin on parempi. "Fallen" jatkaa siitä mistä "Murder by Pride" ja "No More Hell to Pay" -albumit aloittivat Stryperin toisen kulta-ajan. He toivovat varmaan, ettei "Reborn" -levyä olisi koskaan julkaistu Stryper -nimen alla, sillä se on viimeiseen kolmeen albumiin nähden melko onneton. Michael Sweetin ääni on pysynyt erittäin hyvänä kaikki nämä vuodet ja yhtye soittaa uskomattoman hyvin.

1. Yahweh
2. Fallen
3. Pride
4. Big Screen Lies
5. Heaven
6. Love You Like I Do
7. All Over Again
8. After Forever
9. Till I Get What I Need
10. Let There Be Light
11. The Calling
12. King of Kings

* * * * ½

The Neal Morse Band - The Grand Experiment

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 2015

Kristillisen progen taituri tekee yhtyeensä kanssa kauniin albumin!

Neal Morse on kuulunut suosikkeihini siitä asti kun kuulin ensimmäistä kertaa "Testimony Two" -levyltä biisejä kuten "The Truth Will Set You Free", mutta se on toinen tarina. Tämä uusi Morsen levy on yhtyeen kanssa tehty ja nimenomaan sitä tahdotaan osittaisella nimenmuutoksella korostaa.

Olin odottamassa monen muun fanin tavoin "Momentum" -levylle jatkoa. Jossain vaiheessa YouTubeen ilmestyi "The Grand Experiment" -kappale. Ajattelin silloin, että ihan kelpo kappale, rajua materiaalia tulossa, vähän "Sola Scriptura" -kaltaista. En ole koskaan ollut suuri "Sola Scriptura"-fani, joten mietin aluksi kannattaako tätä uutta levyä edes hankkia. Mainittakoon, että arvostan kyseistä levyä paljon, vaikka en itse pidäkään sitä Neal Morsen parhaimmistoon kuuluvana omalla kohdallani. Lopulta päätin ostaa uuden levyn.

Ensimmäinen kappale "The Call" vie melkein korvat mennessään. On siinä majesteettinen kappale! Proge on harvoin kuulostanut näin hyvältä sitten...70-luvun tai vaikka 80-luvun. Kymmenen minuutin kappale ei toista itseään liikaa vaan pysyy erittäin hyvin luomassa uutta koko ajan. "Waterfall" on vielä kauniimpi. Sen rauhallisuus ja kauneus muistuttaa minua King Crimsonin "I Talk to the Wind" -klassikkoa, mutta sanoisin että on vähän parempi kuin se. Neljäntenä kappaleena on alle 4 minuutin "Agenda", joka on selvästi levyn heikoin ja ainoa keskikertainen kappale. Tuntuu kuin se olisi äänitetty maan alla, se kuulostaa liikaa tavanomaiselta biisiltä myös melodian puolesta.

"Alive Again" on sitten koko albumin selvästi pisin kappale. Morse-fanit ovat tottuneet toki tälläisiin lähes puolen tunnin biiseihin aikaisimmilla levyillä. Tämä nousee myös parhaiden kastiin Morsen tuotannossa. Se on hieno, positiivinen, elämänmyönteinen kappale. Kun yksi biisi vie noin puolet levyn tilasta, on luonnollisesti tärkeää, ettei se ole täynnä höttöä. Klassikoksi kappale ei silti aivan yllä. Siinä on vaihteluita, mm. laulajien äänissä ja melodioissa. Pituudesta huolimatta täytyy huomata ettei kappale ole moniosainen, vaikka monet Morsen pitkät kappaleet ovat saaneet osilleen erilaiset nimet.

Tämä albumi nousee vuoden 2015 lempialbumieni joukkoon melko varmasti. Siinä on sellaista kauneutta, jota löytyy mm. Yes -progejättiläisen "Close to the Edge" -albumilta. Se on myös yksi Morsen parhaimmista albumeista ja ehkä myös kaunein.

1. The Call
2. The Grand Experiment
3. Waterfall
4. Agenda
5. Alive Again

* * * * ½

Fireflight - Innova

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 2015

Popimpaa rokkia Fireflightilta!

Fireflight iski minuun aikoinaan kuin salama kirkkaalta taivaalta, kun kuulin "Star of the Show" -kappaleen, joka löytyy heidän "The Healing of Harms" -levyltään. Hankin heti albumit "The Healing of Harms", "Unbreakable" ja "For Those Who Wait" ja rakastuin yhtyeen musiikkiin välittömästi. Varsinkin "Unbreakable" tuntui niin täydelliseltä rock-levyltä. "Now" ja tämä uusi "Innova" tuli sitten hankittua julkaisuajankohtina. Olen iloisesti ollut yllättynyt - aina - heidän uudistumiseensa. Myönnetään, että "For Those Who Wait" oli se levy, josta olen alkanut täysillä tykkäämään vasta ajan kanssa, mutta hei - saa yhtyeelläkin olla vaikeita levyjä.

"Innova" -levy esiteltiin kappaleiden "Resuscitate" ja "We Are Alive" kanssa. Monet miettivät onko Fireflight menossa popimpaan suuntaan ja olihan se. Onneksi minä en ole pelkästään rankempaan musiikkiin päin, vaan pidän myös popimmasta tavarasta. Kommentit, kuten "Fireflight on menossa M.I.A. -kaltaiseen musiikkiin päin" ovat kyllä selkeää liioittelua. Itse kuuntelen nimittäin M.I.A.:n kahta ensimmäistä melko usein ja tämä ei ole sinne päinkään. Sen sijaan kommentti "Fireflight löytää varmasti uudet fanit tällä levyllä" voi pitää paikkansa. Silti, jotkut vanhemmatkin fanit, kuten esimerkiksi minä, tykkään heidän uudesta tyylistään tosi paljon. On hienoa, että bändi halusi uudistua mieluummin kuin tehdä "Unbreakable" -albumin uudelleen. Silti he ovat aina omaperäinen ja soittavat sellaista musiikkia, joka tuntuu heille luontevalta. Kun olin vuoden 2015 Maata Näkyvissä-festareilla, huomasin miten hyvin kappaleet "Keep Fighting", "Lightning", "Safety" ja erityisesti "Resuscitate" heiltä luonnistuivat yhdessä vanhempien levyjen kappaleiden kanssa.

Albumi tosiaan on popimpi kuin edelliset neljä levyä. Se on silti vielä hyvää rokkia, energistä ja erityisesti kristillinen sanoma edellä kulkevaa sellaista. Olen alkanut tykkäämään monista biiseistä vasta ajan kanssa, esim. slovarit "Here And Now" ja "Easy to Break" kuulostavat hyviltä vasta muutaman kuuntelun jälkeen, kun taas "Light Inside" (rauhallinen lopetus albumille) kuulosti heti fantastiselta.

Albumin rankemmat biisit, kuten jo mainittu "We Are Alive" saa minut ainakin erittäin hyvätuuliseksi, siinä on jotain samaa kuin Rebecca St. Jamesin "If I Had One Chance to Tell You Something" -albumin kappaleissa. Myös aloituskappale "Keep Fighting" sekä tiukka "Lightning", unohtamatta "Safety" -kappaletta, joka sai ilmeisesti jonkin palkinnonkin Dove-awardseissa (tietääkseni). "The Fallout", "This Is Our Time" ovat rajuja repäisyjä myös. Levystä ei löydy juurikaan pahaa sanottavaa, vaikka ihan taivaisiin ei vielä päästäkään tällä levyllä. Albumi ei ole ihan yhtä upea kuin esimerkiksi "Unbreakable", mutta se on osoitus että Fireflight pystyy tekemään omanlaisensa levyn ja muuttumaan sopivissa rajoissa, yrittämättä liikaa.

1. Keep Fighting
2. Lightning
3. I've Got the Power
4. Here And Now
5. Safety
6. Resuscitate
7. The Fallout
8. Easy to Break
9. We Are Alive
10. Out of My Head
11. This Is Our Time
12. Light Inside

* * * * ½