torstai 28. tammikuuta 2016

Outi Terho - Muukalaisuuden maja

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1984



Suomigospelin kaikkien aikojen paras albumi?

Seurasin aikoinaan Terapian laulajan Petri Lassilan haastattelua Radio Deistä, ja yksi hänen toivomistaan biiseistään oli minulle silloin entuudestaan tuntematon Outi Terhon "Ihminen Maan". Täytyy myöntää, että se iski silloin todella kovaa. Se oli kenties paras suomalainen gospel-biisi, jonka olin koskaan kuullut siihen mennessä. Se on yhä kärkikahinoissa kyseisellä listalla ja syystäkin. Outin kaunis ja vahva ääni, mahtava melodia sekä hengelliset ja kauniit sanoitukset tekevät kappaleesta täydellisyyttä hipovan. Olen myöhemmin törmännyt yhteen kirjaan, jossa tätä "Muukalaisuuden maja" -albumia ylistettiin suomigospelin kaikkien aikojen parhaaksi levyksi.

Outi Terhon ääni on mahtava, kaunis ja vahva, kuten aikasemmin jo totesin. Musiikki on tyyliltään popinomaista folkkia, jossa ajottain kuuluu Heikki Silvennoisen vähän rokimpi kitarasoundi. "Viiri" on upea aloituskappale ja lisää on luvassa. "Maritalle" on esimerkki leppoisasta ja lupsakasta biisistä. "Tuhannen toiveen maailma" on ollut joskus jonkinlainen liveklassikko ilmeisesti, mutta itselle kesti pitkään ennen kuin aloin tykkäämään siitä. Se oli pitkään ainoa kappale, jonka skippasin. Nyt se kuulostaa ihan hyvältä, mutta se jää silti suurimpien klassikkojen varjoon. "Kaikesta huolimatta" -kappaleessa on ajatuksia herättävät sanat "kaikesta huolimatta on ulkona valoisampaa kuin mun sisällä äsken". "Rakenna silta" on yksi omista suosikeistani "Ihminen Maan" -biisin rinnalla. Se on lohduttava kappale, koska Jeesus rakensi sillan jo ennen kuin pyysimmekään sitä. "Vuorilta tulit" on kaunis kappale niin ikään.

Jos tämä ei ole paras suomi-gospelin albumi niin on se varmasti ainakin kolmen parhaimman joukossa, niin kauniit kappaleet siinä on. Myös tekstit ovat mukavan vaihtelevia ja ajatuksia herättäviä. Vahinko, että tämä on ainoa Outi Terhon soololevy, jonka olen saanut käsiini. Hän on toki tehnyt albumeja myös nykyisen miehensä Lee Müllerin kanssa, mutta ne ovat liian etnisiä meikäläisen makuun.

1. Viiri
2. Ihminen Maan
3. Muukalaisuuden majassa
4. Mitä on armo
5. Maritalle
6. Tuhannen toiveen maailma
7. Puhalsin tuhkaan
8. Kaikesta huolimatta
9. Rakenna silta
10. Vuorilta tulit

* * * * *

tiistai 26. tammikuuta 2016

Terapia - Joona

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1998



Ei ole Joonan voittanutta?

Terapia on yksi niistä harvoista yhtyeistä, jonka jäähyväiskeikan olen nähnyt. Onhan bändi tehnyt tuon keikan jälkeen ns. encore-keikkoja ja ties mitä viritelmiä Teran kanssa, mutta virallisesti hyvästit heitettiin aikoinaan Tampereella. Minun tuli käytyä monellakin Terapia keikalla aikoinaan, siitä lähtien kun olivat juuri julkaisseet K23-levyn. "Joona" oli monella tapaa tärkeä albumi Terapialle, tai ainakin siinä olevaa viisi kappaletta, joita Terapia soitti niistä kuluneina vuosina ties kuinka monta kertaa. Nuo kappaleet olivat: "Jaakobinpaini", "Joona", "Rakkautta oppimaan", "Valo on sisällä" ja "Pelasta mut". Se miksi Terapia soitti tältä levyltä juuri noita biisejä on ilmeistä: Ne ovat selvästi parhaimmat kappaleet albumilla - ja niistä muodostuikin varsinaisia liveklassikoita.

Albumin viisi kantavaa biisiä eivät valitettavasti kanna pitkälle, sillä levyn lopuista seitsemästä kappaleesta vain kaksi on mielestäni keskinkertaisia: "Pakenen" ja "Ystäviä". Varsinkin "Ystäviä" on sanojen puolesta ihanan yksinkertainen, olihan Terapiaa 'moitittu' välillä jopa liian vaikeista sanoituksista. Totuus on kuitenkin karu: "Kuolematon" on melkoisen kömpelö sanoitukseltaan ja musiikiltaan. "Kesä" on muuten kiva kappale, mutta ärsyttävä taustamelodia pilaa sen sanoman ja muuten leppoisan biisin. "Liekkejä yössä" on yli viiden minuutin kärsimys. "Maailman kuvia" on sanoitukseltaan kelpo tavaraa, mutta melodia on rasittava. Päätösbiisi "Tarinoita vaan" on hieman tylsähkö.

Klassikot jyräävät tällä albumilla kaikesta huolimatta ihan hyvin. "Jaakobinpaini" ja "Joona" ovat rankkoja kappaleita. "Rakkautta oppimaan" sisältää herkkiäkin kohtia, mutta pääasiassa se on raju kappale, yksi parhaista Terapian kappaleista. "Valo on sisällä" on ehkä hieman jähmeä, mutta rajuus tekee siitäkin hyvän. Siinä viitataan ehkä tarkoituksellakin "Kaamos" -kappaleeseen, joka löytyy "Täällä taas" -albumilta. "Pelasta mut" on nopea kappale, jossa riffit kohdallaan. Sen yksikertaisuutta voi vain ihailla - "Jeesus, pelasta mut".

Terapia oli löytänyt edellisellä "Kovia ääniä ja vaikeita sanoja" -albumilla tyylinsä, jolla se painelikin sitten täysillä loppuun asti. Debyytti "Tule ja kazo" oli meinaan vähän kokeilevaakin materiaalia, samoin sitä seuranneet "Täällä taas" ja "Uusi levy", joissa ehkä oltiin jopa hakoteillä. Petri Lassilan laulu oli tällä albumilla varmaan parhaimmilaan, mutta sanoitus -ja melodiapuoli on vaihtelevaa. Muutamat kappaleet rokkaavat näin, yhä monien soittimissa, vaikka bändi on jo virallisesti kuopattu.

1. Jaakobinpaini
2. Joona
3. Kuolematon
4. Rakkautta oppimaan
5. Kesä
6. Valo on sisällä
7. Pelasta mut
8. Liekkejä yössä
9. Pakenen
10. Maailman kuvia
11. Ystäviä
12. Tarinoita vaan

* * * ½

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Jaakko Löytty - Asioita joista vaietaan

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1974



Suomen "Bob Dylan" ja hänen debyyttialbuminsa.

Jaakko Löyttyä on nimitetty jopa Suomen Bob Dylaniksi joissain yhteyksissä. Sillä on varmasti tarkoitettu, että molemmat ovat legendaarisia laulajia ja lauluntekijöitä. Löytty tosin on tehnyt lähinnä hengellistä materiaalia, kun Bob Dylan taas on keskittynyt poliittiseen kannanottoon (lukuunottamatta albumeja "Slow Train Coming", "Saved" ja "Shot of Love", jotka luetaan hengellisiksi). Löytyn ansiot ovat suomenkielisen gospelin saralla kiistämättömät. Hänen musiikillinen suuntauksensa lienee lähinnä folk-painotteista, aivan kuten Dylanillakin. Jaakko Löytty on siitä harvinainen tapaus, että vaikka hän on Pekka Simojoen kanssa suomen hengellisen musiikin kärkikaartia, ei hän ole kertaakaan esiintynyt Maata Näkyvissä Festareilla, sen sijaan Simojoki on nähty useinkin paikan päällä, monesti Exit -yhtyeen kanssa.

Millainen sitten "Asioita joista vaietaan" on tyyliltään? Se on melko rosoisesti äänitetty, olihan vuosi tuolloin 1974 eikä Suomessa, varsinkaan hengellisen musiikin varmasti ollut samanlaisia äänitystekniikkaa kuin nykypäivinä. Jaakon ääni on lisäksi selvästi "heleämpi" enkä ollut tunnistaa hänen ääntänsä, kun sitä on tottunut kuuntelemaan albumeilla kuten "Toisen päivän iltana" ja "Hawash!". Kappaleen tunnelmat vaihtelevat iloisesta, jopa erittäin huumoripainotteisesta ("Kala-Pekka", "Matkamies", "Jeppe" ja "Olen... (Villi uni)" selvästi hartaampaan materiaaliin ("Tahdon kiittää Herraa", "Pieni iltalaulu" ja "19.3.-74 (Mun vapahtajain)".

Kappaleista varmasti parhaiten on jäänyt elämään "Ilouutinen", joka löytyy kaikenmaailman laulukirjoista jo, siis suomalaisista. Se on vakiinnuttanut paikkansa joululaulujen joukosta, vaikka sitä ei varmaan siksi ole alunperin tarkoitettu. Löytty on sanonut sen jopa hieman punastuttavan häntä, kun se on niin suosittu. Toinen erittäin tunnettu kappale gospel-piireissä tältä levyltä on "Tahdon kiittää Herraa", joka on ainoa tältä levyltä, jonka kuulin Mikaelin kirkon juhlakonsetissa, joka on toistaiseksi myös ainoa Jaakko Löytyn keikka, jonka olen nähnyt. Hän kun näyttää kiertävän "hengelliset teinifestarit" kaukaa, ja esiintyy lähinnä siellä missä on suurin tarve gospel-musiikille. Vaikka sinänsä, kyllä tarvetta on ihan kaikkialla.

Albumi on varmasti monien mielestä lunastanut paikkansa klassikkona, huolimatta sen rosoisesta äänityksestä. En kyllä lähtisi itse suosittelemaan sitä ihan ensimmäiseksi Löytyn albumiksi, joka kannatta tsekata, lähinnä koska "Jeppe" ja "Matkamies" voivat olla liian "häröjä". Sen sijaan "Vain yksi tie" ja "Pieni iltalaulu" voivat olla iloisia yllätyksiä. Samoin "Kala-Pekka", joka kuulemma kertoo Pekka Simojoesta. Nimibiisi voi jakaa mielipiteitä, mutta mielestäni se ottaa kantaa siihen, mistä nyky-Suomessa on lupa keskustella, ja on näin yhä ajankohtainen, sillä Jeesus ei ole maailman mielestä kaikkein rakastettavin henkilö, edelleenkään, vaikka hän uhrasi itsensä lunastaakseen meidät. "Olen... (Villi uni)" antaa humoristisen kuvan Jaakko Löytyn persoonasta. Mukaan biisiin mahtuu mm. Jaakko Ilkka sekä Aku Ankka ystävineen.

1. Ilouutinen
2. Asioita joista vaietaan
3. Niin vain on (Ylöjärvi-hymni)
4. Jeppe
5. Nyt syksy on
6. Matkamies
7. Vain yksi tie
8. Tahdon kiittää Herraa
9. 19.3.-74 (Mun vapahtajain)
10. Pieni iltalaulu
11. Olen... (Villi uni)
12. Asioita joista vaietaan II
13. Kala-Pekka

* * * * ½