Kaksi väärää ei tee sitä oikeaksi.
U2 on bändi, jota en voinut sietää aikoinaan, mutta en ala nyt siitä sen enempää purkamaan. Pidän yhtyeen musiikista nykyään ja se on tärkeintä. Ensimmäiset yhtyeen albumit, jotka hankin olivat "October" ja "The Joshua Tree". "War" tuli oikeastaan tutuksi vasta kaverini kautta. Toisaalta ihme, ettei tullut hommattua sitä ensimmäisten joukossa, sillä se on tälläkin hetkellä vielä All Music Guide -arvostelusivuston mukaan klassikko eli täydet viisi tähteä, aivan kuten "The Joshua Tree" ja "Achtung Baby".
"War" ei ole aivan niin tunnettu ja suosittu U2:n albumi kuin voisi olettaa. Monet sen biisit tiedetään kyllä hyvin, "Sunday Bloody Sunday" ja "New Year's Day" päällimmäisenä. U2 oli tehnyt ennen tätä kaksi studioalbumia; "Boy", joka on jäänyt itselle vähän varjoon ja "October", joka ei ole ihan yhtä hyvä kuin "War" tai "The Joshua Tree", mutta silti kelpo, vaikkakin aliarvostettu levy. "October" oli paikotellen erittäin rajuakin tykitystä, mutta se ei ollut kovin kummoinen kaupallinen menestys. U2 tiesi, että heidän piti tehdä erinomainen albumi selvitäkseen mukana kilpailussa. He onnistuivat, vai mitä? Ainakin tämä on sanoitusten tasoltaan parempi kuin "October" ja hittejäkin löytyy.
Heti aloitusraita "Sunday Bloody Sunday" jyrää tajuntaan erinomaisten, vaikuttavien ja rankkojen rumpulyöntien kautta. Rummut kuuluvat monessa biisissä erittäin selvästi ja tuntuvat olevan jopa laulun ohella pääosassa, varsinkin "Like a Song..." ja "The Refugee" -kappaleissa tämä näkyy vahvasti. Toinen kappale "Second" on myös hyvä, mutta siitä jää mieleen bassokohdat parhaiten. "New Year's Day" -biisissä taas on tarttuva kosketinkuvio.
"Drowning Man" voisi sanoitusten puolesta olla hyvin rakkauslaulu naiselle, mutta kallistun enemmän Jumalan puolelle tässä asiassa, johtuen puhtaasti kappaleen nimestä. "40" laittaa puolestaan jauhot suuhun niille epäilijöille, jotka väittävät etteivät U2 osaisi tehdä hyvää kristillistä kappaletta. "40" on nimittäin sanasta sanaan Raamatusta, Psalmista 40 ensimmäiset jakeet. U2 on enemmäkin poliittisesti kantaa ottava yhtye, mutta kristillisyys näkyy monesti sanoitusten kautta lähimmäisen rakkautena ja huolesta maailman tilaa kohtaan.
"War" on "The Joshua Tree" -levyn rinnalla minun suosikkialbumejani U2:n tuotannosta. Se on myös hyvä albumi aloittaa, jos ei ole yhtyeen musiikiin törmännyt. Nykyään U2:sta soi kyllä vähän joka radioasemalla, mutta nämä alkuaikojen U2-levyt ovat niitä parhaimpia. Vahvat saundit, mahtavat tekstit ja bändin raju mutta upea soitto ovat tärkeitä osasia, jotka tekevät albumista erittäin nautinnollisen. Ei muuten ihme, että kristillinen thrash metal -yhtye Believer on tehnyt oman version "Sanity Obscure" -albumilleen biisistä "Like a Song..."! On tässä niin rankkoja ja kantaaottavia sanoituksia!
1. Sunday Bloody Sunday
2. Seconds
3. New Year's Day
4. Like a Song...
5. Drowning Man
6. The Refugee
7. Two Hearts Beat As One
8. Red Light
9. Surrender
10. "40"
* * * * ½
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti