Kristillisen metallin pioneeri jatkaa voittokulkuaan!
Kun katsoo albumin päällykantta, tulee mieleen viime albumi "No More Hell to Pay", mutta tällä kertaa juttu onkin päinvastoin. Jumalan sormi osoittaa liekkeihin päin. Stryperin päällykannet ovat olleet viime aikoina melko 'shokeeraavia', mutta se ei ole minua ainakaan toistaiseksi millään tavalla pelottanut. Täytyy muistaa mm. Tourniquetin sekä Vengeance Risingin ensimmäisten päällykansien kuvat unohtamatta Mortificationia ja Believeria.
Mitä musiikkiin tulee, alkaa levy lupaavasti. YouTubessakin näyttökertoja kerännyt "Yahweh" on ensimmäinen biisi, yli kuuden minuutin iskevä metallipläjäys. "Fallen" ja "Pride" ovat erittäin hyvää jatkoa, mutta levyn heikoin kappale "Big Screen Lies" ei iske juurikaan. "Heaven" ja "Love You Like I Do" ovat hyväntuulisia metallikappaleita.
Levyn toinen puolisko alkaa yllättäen ainoalla balladilla "All Over Again". Se on hieno ja kaunis biisi, mutta Stryper on tehnyt parempiakin, muistinvirkistykseksi sanottakoon "Alive", "Together As One", "My Love I'll Always Show" ja heidän ehkä suurin hittinsä "Honestly". Sitten on jo Stryperille vähän viime levyillä tavaksi tulleen coverin vuoro: "After Forever" on tehty hienosti kunnioittaen Black Sabbathin alkuperäistä versiota "Master of Reality" -albumilla. "Till I Get What I Need" -kappale on alle kolmen minuutin melko nopea rutistus. "Let There Be Light" on hieno, vähän majesteettinenkin kappale. Loppu on muutenkin tosi hyvä, sillä "The Calling" ja "King of Kings" täydentävät mahtavasti levyä.
Kokonaiskatsauksena levyllä on paljon hyviä kappaleita, mutta parhaat niistä ovat joko levyn alku- tai loppupuolella. Balladeja on vain yksi, ja levyä voi hyvällä syyllä sanoa Stryperin rankimmaksi albumiksi, tähän saakka tehdyistä. Kappaleita on monentempoisia ja monenlaisia. Sanoma menee edellä, vaikka joitakin sanoituksia on hieman hankala ymmärtää, "Big Screen Lies" lähinnä. "After Forever" erottuu joukosta, mutta ei ole huono versio. Toinen kristillinen metalliyhtye Deliverance on joskus tehnyt oman versionsa siitä jo 90-luvulla, mutta tämä Stryperin on parempi. "Fallen" jatkaa siitä mistä "Murder by Pride" ja "No More Hell to Pay" -albumit aloittivat Stryperin toisen kulta-ajan. He toivovat varmaan, ettei "Reborn" -levyä olisi koskaan julkaistu Stryper -nimen alla, sillä se on viimeiseen kolmeen albumiin nähden melko onneton. Michael Sweetin ääni on pysynyt erittäin hyvänä kaikki nämä vuodet ja yhtye soittaa uskomattoman hyvin.
1. Yahweh
2. Fallen
3. Pride
4. Big Screen Lies
5. Heaven
6. Love You Like I Do
7. All Over Again
8. After Forever
9. Till I Get What I Need
10. Let There Be Light
11. The Calling
12. King of Kings
* * * * ½
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti