keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Stryper - No More Hell to Pay

Alkuperäinen julkaisuvuosi: 2013


Mars matkaan!

Stryperin paluu oli tapahtunut jo tavallaan "Reborn" -albumin myötä, tosin se oli tarkoitettu alunperin Michael Sweetin soololevyksi, mikä heijastui jo siinä, että niitä ei soitettu paljoakaan livenä. "Murder by Pride" sen sijaan oli tehty Stryperin tyyliä silmällä pitäen, ja se näkyi mm. kovien huudahdusten muodossa albumilla. Muutamien mielestä kyseinen levy oli silti liian balladivoittoinen. Nyt Stryper julkaisi sitten vastapainoksi heidän rankimman albuminsa tähän saakka. Siinä on ainoastaan yksi balladi "The One", joka ei yllä lähellekään "Together As One" ja "Honestly" -biisien tasoa, mutta ei ole ihan heikkokaan.

Levyn rankkuus siis kuuluu peräti 11 kappaleen muodossa 12 biisistä. Yksi kovimmista ehkä on "Saved by Love", jossa sanomasta ei silti ole tingitty yhtään. Levyn nimibiisi "No More Hell to Pay" on nousemassa klassikon asemaan varmasti lähivuosina, vaikka omalle kohdalle se ei ihan osukaan kovaa. "Marching Into Battle" -kappaletta esiteltiin Internetissä ennen levyn julkaisua ja sitä kehuttiin paljon. Tosin, se taitaa olla löytynyt arkistojen uumenista ja äänitetty nyt vasta. Levyllä on yksi kappale, jonka itse ristisin jo klassikoksi, nimittäin "Sympathy". Se on nimittäin kasvanut vain arvoaan muiden jäädessä paikoilleen statukseensa.

Onko "No More Hell to Pay" sitten parempi kuin "Murder by Pride", koska se on myös tuotettu paremmin? Sanoisin että ei. "No More Hell to Pay" on toki paljon rankempi kuin edellinen albumi, mutta samalla siitä puuttuu se syvällisyys ja herkkyys, joka oli kuultavissa "Murder by Pride" -levyn lähes jokaisessa biisissä. Ei "No More Hell to Pay" nyt tietenkään ihan tunteeton ole, mutta jotain sellaista jäi kaipaamaan lisää. Kaiken kaikkiaan "Jesus Is Just Alright" on mukava cover myös, mutta pidän DC Talkin versiosta enemmän - alkuperäistä en koskaan muista kuulleenikaan.

Jää nähtäväksi, että jatkaako Stryper vielä musiikin tekoa. Michael Sweetin ääni ainakin tuntuu olevan erinomaisessa kunnossa ja miesten soittotaito hakee vertaistaan. Jos seuraava levy vielä tulee toivon, ettei siinä olisi naurettavia kappaleita kuten tällä oli "Sticks & Stones"...kiitos!

1. Revelation
2. No More Hell to Pay
3. Saved by Love
4. Jesus Is Just Alright
5. The One
6. Legacy
7. Marching into Battle
8. Te Amo
9. Sticks & Stones
10. Water into Wine
11. Sympathy
12. Renewed

* * * *

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti