Pyhä epämusta
Tämän tyylinen musiikki ei ole minulle sitä tutuinta genreä. Tämä albumi oli mielestäni kuitenkin hyvä hankinta, sillä se oli jotain erilaista mitä yleensä olemme tottuneet kuulemaan. Kyseessä ei ole black metal -albumi, vaikka musiikki kuulostaakin paljon yhteiltä kuten Dimmu Borgir. Tämä itse asiassa on kuvattu sanoilla "holy unblack" eli "pyhä epämusta". Aíkoinaan nuorena kuuntelin jonkin verran Dimmu Borgiria ja voin sanoa Horden musiikin olevan todella muuten samanlaista, mutta sanoitukset ovat kristilliset.
Album tarjoaa paitsi synkän ja agressiivisen kuuloista metallia, myös eräänlaisen kuvan totuudesta. Totuudesta, joka voi olla vieras käsite monille black metallin kuuntelijoille. Sen sanoituksissa loistaa toivo, mutta myös varoitus Saatanan petollisuudesta ja viekkaudesta. Vaikka Saatana on hävinnyt jo taistelun Jumalaa vastaan, se pyrkii saamaan valehtelemalla ihmisiä puolelleen, jotta he (Saatanan omat) häviäisivät myös taistelun. Tämä on käsittääkseni lyhykäisyydessään albumin sanoma. Minulle tulee sanoituksista paljon mieleen myös toinen albumi, nimittäin Pylonin "The Harrowing of Hell", jossa on kappale "You Have Been Warned", mutta se on toinen tarina.
Sanoituksissa esiintyy myös hienoa huumoria, tai ainakin kuittia satanistisia sanoituksia kohtaan. "Invert the Inverted Cross" (Käännä ylösalaisin käännetty risti ylösalaisin) ja "Drink from the Chalice of Blood" (Juo verimaljasta). Albumi ei missään tapauksessa ole hyökkäys black metal -yhtyeitä kohtaan, mutta se tuo esille toisenlaisen suunnan musiikille. Periaatteessahan mikään aihe ei saa olla kristityille liian tabu asia puhua. On hyvä, että tällaisia levyjä on tehty, sillä ne ovat usein ihmisläheisiä. Musiikki, jossa lauletaan että kaikki on hyvin, ei innosta ihmisiä, sillä he tietävät että maailmassa ei kaikki tule aina olemaan hyvin. Toki meidän tulee ylistääkin Herraa, mutta ei saa olla tekopyhä.
Takaisin albumiin. Musiikin äänenlaatu on tosi "heikko", mikä sai monet uskomaan, että kyseessä oli norjalainen yhtye. Tämä ei pitänyt paikkansa. Ainakin Mortification -yhtyeestä joku oli bändissä, mutta en muista kuka ja missä roolissa. Levyn biiseistä kaksi ensimmäistä ovat tosi lyhyitä, mutta sitten tulee pitkiäkin, yli 5-minuuttisiakin kappaleita. Pidän albumin positiivisesta luonteesta, mutta muutamille tämän tyylin musiikin faneille tämä voi olla liikaa. He voivat kokea sen hyökkäykseksi heitä vastaan, vaikka kyseessä on lähinnä hyökkäys valheita vastaan.
Horde ei ole valitettavasti tehnyt kuin tämän ainokaisen studioalbumin. Jokin livetallenne heiltä on tullut. Siinä ilmeisesti albumi soitetaan lähes kokonaan, en ole sen kummemmin tutustunut siihen, mutta pari kappaletta olen kuullut. Niin, sinulla on todellakin annettu vaihtoehto - nauti siitä, mutta älä viivyttele pitkään, sillä et halua varmaan huomata että sinun hetkesi on tullut, vaikket ole tehnyt vielä valintaa.
1. A Church Bell Tolls Amidst the Frozen Nordic Winds
2. Blasphemous Abomination of the Satanic Pentagram
3. Behold, the Rising of the Scarlet Moon
4. Thine Hour Hast Come
5. Release And Clothe the Virgin Sacrifice
6. Drink from the Chalice of Blood
7. Silence the Blasphemous Chanting
8. Invert the Inverted Cross
9. An Abandoned Grave Bathes Softly in the Falling Moonlight
10. Crush the Bloodied Horns of the Goat
11. Weak, Feeble, Dying, Antichrist
12. The Day of Total Armageddon Holocaust
* * * * ½
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti